Päätin aloittaa uusien artikkelieni sarjan kertomalla mielen toiminnasta, joka on myös se kivijalka, johon työni hypnoterapeuttina rakentuu. Kerron aina uusille asiakkailleni ensimmäisellä tapaamiskerralla näistä samoista asioista, jotta muodostuisi selkeä käsitys siitä, mitä terapiassa tullaan tekemään, ja ennenkaikkea miksi. Ja vaikka ei olisi terapiaan juuri nyt tulossakaan, niin silti aihe on hyödyllinen, koska se vaikuttaa meidän jokaisen elämään ihan jokaisena hetkenä. Kerrottavaa on kuitenkin niin paljon, että on fiksumpaa jakaa se pienempiin osiin, koska muuten tulee infoähky, ja se ei suinkaan ole tarkoitus!
Eli; ota kupponen kahvia tai teetä ja salli itsellesi pieni informatiivinen lepotauko 🙂
Mielen toiminta, osa I
Ihmisen mieli on symbolisesti kuvattuna kuin kuvassa oleva jäävuori, jakautuen tietoiseen- ja tiedostamattomaan mieleen. On arvioitu, että tietoisen mielen, eli järjen, osuus on vain n. 10%.
Se on se analyyttinen, kriittinen, rationaalinen ja looginen osa, joka sanoo, että ”Ei kannata juoda illalla kahvia, koska sitten ei yöllä nuku”. Se hallitsee tahdonalaisia lihaksia ja on vastuussa myös tahdonvoimasta. Järki pystyy käsittelemään muutamia asioita yhtaikaa, ja sen varsinainen tehtävä on jokapäiväinen päätöksenteko ja rutiinit. Mutta miten paljon kaikenlaisia tunnepuolen asioita järjen hoidettavaksi annetaankaan, kuten ”Älä jännitä, tässä ei ole mitään pelottavaa!”… Ikäänkuin voisi päättää olla jännittämättä… Järjelle on muutenkin annettu aivan liian paljon valtaa ja voimaa, joka sitten pahimmillaan on aiheuttanut tyytymättömyyttä, omien kykyjen haaskaamista ja vaisua elämää. Kuinka moni tekeekin suuria valintoja elämässään perustuen siihen ”mikä olisi järkevää”, ”mitä muut olettaa minun tekevän” ja ”mitähän perhe / sukulaiset / ystävät / naapurit / kaikki muut ajattelee jos valitsen tai teen näin”…
Jotkut pysyvät samassa työpaikassaan tai parisuhteessaan, vaikka voivat todella huonosti… Se on kuitenkin ”järkevää”, koska saa palkan ja osaa sen työn (muuallahan ei makseta palkkaa…), tai parempi olla siinä huonossa suhteessa, koska jos ei löydäkään mitään ”parempaa” tilalle ja jääkin yksin… Ehkä sinäkin tunnet jonkun, joka ajattelee juuri näin järkevästi, ja on tunnepuoleltaan sitten kaikkea muuta kuin tyytyväinen ja onnellinen…
Sitten se mielen enemmistön edustaja, alitajunta, jonka on arvioitu olevan n.90% koko paketista. Alitajunta on vastuussa mm. autonomisen hermoston ja elimistön toiminnoista, kuten verenkierrosta, hengittämisestä ja aineenvaihdunnasta. Se tuottaa joka yö unia, joihin se käyttää itselleen merkityksellistä symboliikkaa. Alitajunta on myös vastuussa tunteista ja käyttäytymisestä, ja se on kuin tietokoneen kovalevy, jonne on tallennettu kaikki kokemamme aina kohdusta saakka (ja kauempaakin… tämä on muuten yksi lempiaiheistani ja ansaitsee oman artikkelinsa jossain vaiheessa 😉 )
Alitajunnan toimintaan vaikuttavat omat ajatukset, mielipiteet, uskomukset, säännöt ja arvot. Ongelmana on kuitenkin se, että suurin osa uskomuksistamme ei ole järjen tiedossa ja eivätkä edes ole alunperin meidän omia, vaan varhaislapsuudessa oppimiamme, ja harva on edes miettinyt omia arvojaan. Siitä huolimatta ettei itse niitä tiedosta, tai sen enempää niitä mieti, alitajunta tietää mitä ne ovat. Se pyörittää elämäämme vaikuttamalla toimintamalleihimme, käyttäytymiseemme ja valintoihimme niin, että ne ovat johdonmukaisia aiempiin vastaaviin verrattuna, ja että pysyisimme myös turvallisesti mukavuusalueellamme.
Alitajunta ei ole lainkaan kriittinen tai looginen, vaan se uskoo kaiken mitä sinne menee. On järjen tehtävä olla se kriitikko, joka sanoo onko joku asia totta vai ei. Jos järki ei hoida hommaansa ja asia lipsahtaa alitajunnan puolelle, niin se toteuttaa kyseisen asian kirjaimellisesti ja täysin vakavissaan.
Alitajunnalla ei ole minkäänlaista huumorintajua, ja esimerkiksi huonona vitsinä heitetty kommentti siitä, miten joku oikeasti harmiton pieni ihottuma käsivarressa ”onkin jonkun vakavan sairauden ensioire”, on todellakin erittäin huono vitsi! Ottaen huomioon sen, että kun alitajunta on vastuussa elimistön toiminnoista, ja keho ja mieli toimivat aina käsi kädessä, on hyvin lyhyt matka siihen, että sitä saa mitä tilaa… Onkin äärimmäisen hyödyllistä alkaa kiinnittää huomiota siihen, mitä kaikkea sitä oikeastaan päivän mittaan ajattelee ja itselleen puhuu. On myös hyvä oivaltaa se, että ihan kaikki mitä sitä ajattelee, ei edes ole totta, ja siksi sitä ei myöskään tarvitse uskoa.
Meillä on arvioitu olevan n. 60 000 ajatusta päivässä, ja siitä miten ne vaikuttavat alitajunnan toimintaan ja oman todellisuuden muokkamiseen, kerron enemmän seuraavassa artikkelissani.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.